Kasvorasvan sekoittelua

Olen nyt reilun vuoden sekoitellut itse omat kasvo- ja vartalorasvat. Näillä on paranneltu ihottumia ja kantapään kovettumia. Ja minulle on ainakin toiminut. Eli tässä, näin vatkaan omat rasvani ;)..

Otetaan esiin ainekset. Tykkään sellaisista vähän sitä ja tätä sekoituksista, mutta yksinkertaisemminkin voi homman hoitaa. Hyvän kasvorasvan saa shealla ja jojobaöljyllä, pelkkä sheakin on hyvää, mutta jojoballa saa pehmeämmän sotkun. Itse laitan sheaa, kaakaovoita, jojobaöljyä, arganöljyä, mansikansiemenuutetta, murumurua ja e-vitamiinia. Ja luonnollisesti heittäen soossiin mittailematta mitään.. Säilytän nämä muovipusseissa jääkaapissa, jotta säilyvät mahdollisimman hyvin.

Vartalorasvaan laitan sitten vaikka mitä. Nuo yllä olevat ja lisäksi ainakin calendulaa, aloevoita ja kookosrasvaa.

Rasvat laitetaan kippoon ja sulatetaan vesihauteessa.

Jäähdytetään (!) ja vatkataan kuohkeaksi sähkövatkaimella.

Ja purkitetaan

Tämä on niin kivaa, että pitää varmaan kokeilla saippuan tekoa seuraavaksi ;).

Huopahelmiä pesukoneessa

Ajattelin tehdä pannunalusen tai jotain yllätystä huopahelmistä. Käsissä niiden tekeminen on niiiiiin työlästä. Joten.. Idea ei ole minun, mutten muista mistä :)

Muovimunaan reikä. 

Huovutusvillaa lapsen käsiin. Täyttäminen onnistuu 2-vuotiaalta, kunhan munat on auki :)

Pesukoneeseen muun pyykin mukaan

Tässä 3 pesun jälkeen 

Osa oli pyöreitä ja osa muovimunan mallisia... Sitten päästäänkin tekemään näistä jotain ;). Luultavasti tähän olisi tehokkaampikin tapa, mutta tämä oli hauskaa ;)

Parit pipityynyt ja yksi lämpöpötikkä :)

Mein pojilla on vatsatauti ja nuorimmainen päätti sitten oksentaa suoraan yhden pipityynyn päälle.. Meillä pojat koheltavat jatkuvasti, joten noita pipityynyjä todella tarvitaan. Kangas on jostain sisustuskaupasta, tämä on sellaista pöytäliinakangasta, joka hylkii likaa. Täytteeksi laitoin pellavansiemeniä. Lämpöpötikkä sai sisäänsä kilon verran vehnää.

Ja sitten ne voikin laittaa pakastimeen tai mikroon. 

Vaihdoin blogin nimeä, osoite pysyy samana

Hankin tälläiset hienot merkit, joten vaihdoin blogin nimeä niiden mukaiseksi :) Minnamnband sai taas yhden asiakkaan..

Koska mulla on joulu...

Rrrrrakastan kankaita, rrrrrrraaaakastan lankoja... Harvoin niitä tulee näin paljon yhtenä päivänä ;).. 

Tilasin Etsystä lankaa. Kauppavalinta osui Dye for Wooliin. Samat pitäjät pitävät myös toista kauppaa, sillä langoissa on kiinni lappu, jossa lukee "Dye for Yarn" :). Langat olivat postin hellässä huomassa yli 2 viikkoa, yleensä Saksan paketit tulevat nopeasti ja postitus tapahtui tilauksesta seuraavana päivänä.. Kaivoin pitkän ja piinaavan odotuksen jälkeen langat pussista. Nuo ovat UPEITA. Lanka on alpakka (70%)/silkkiä (30%). Värit ovat hehkuvan upeita, niissä on aivan mieletön kiilto ja ovat niiiiin niiiiin niiiin pehmeitä. Värit on "fury at the slaughterhouse", "mother earth is stirring" ja "dead leaves". Upeita!

Toinen paketti sai aikaan toisenlaisia tunteita... Tilasin Colimacon et cieltä puuvillaista kantoliinakangasta. Paketti oli kärsinyt matkalla, mutta se nyt on pientä... Mikä ihmeen idea on pakata kankaita pakkauspehmusteen kanssa, joka on siis murskattua pahvia.. Toki kankaat menevät ensin pesuun (kutistuvat reilusti), mutta nyt ne ovat täynnä pahvimurskaa.. Noh, hyvä, etteivät kankaat ainakaan kolhiintuneet matkalla ;D.

Leikkaa/liimaa mekko ja jurputusta sovitusnukesta..

Tein sitten heti toisen tuollaisen leikkaa/liimaa mekon, kun siitä ensimmäisestä tuli niin kiva. Kangas on jokin hyvin marinoitunut, laatikonpohjalöytö, jonka olemassa oloa en edes muistanut :). Interlock trikoota kuitenkin.

Ei tästä ihan täydellinen tullut, mutta... Seuraava sitten..

Lupasin vielä jurputusta. Tuo sovitusnukke. En kertakaikkiaan saa sitä itseni malliseksi.. Olen kapea rintakehäinen, mutta ömm, rintavahko. Tuo nukke on leveä rintakehäinen ja varustettu ehka a-kupeilla.. Ja jos vaikka toppaan ja puen rintaliivit tuolle, siltikin sillä kapistuksella on leveämmät hartiat kuin minulla.. Reisistä en mainitse mitään.. Tälläinen tyypillinen päärynä ;) Otan vastaan vihjeitä, mitä tuolle voisi tehdä :)

Kun juhlitaan, niin juhlitaan kunnolla

Esikoinen täyttää tänään 7 vuotta. Minun vauva. 7 vuotta sitten tähän aikaan minulla oli jo pikkuinen kainalossa. Oma muru <3. 2800 g ja 49,5 cm. Vaikka jo perjantaina juhlittiin, juhlitaan tänäänkin ja vielä lasten juhlat jossain vaiheessa...

Hyvää Joulua!

Hyvää Joulua kaikille!

Joulu kului rauhallisesti. Tällä kertaa en edes yrittänyt ehtiä tekemään kaikkia joulujuttuja, en ole ehtinyt, jaksanut, enkä viitsinyt. 

Vuosi kääntyy jo loppua kohden, tai aika lähellä vuoden loppuahan tässä ollaan. Tähän vuoteen on kuulunut tosiaan kaikenlaista. Esikoisen esikoulun alkua ja sairastelua. Tuntuu, että kolmen pojan äitinä hoen jatkuvasti: "ota ihan rauhallisesti, äitikin yrittää". Varapäreitä kaivattaisiin myös. Elämä on katastrofin hallintaa. Nuorimmainen on muuttunut tuollaiseksi erittäin toimeliaaksi nuoreksi mieheksi, jonka uteliaisuus on omaa luokkaansa.

Olen minä tässä jotain ommellut, mutta ole niitä huonosti julkaissut. Yritän saada jotain aikaiseksi ;) Tämä on hieman kuin lapsuuden kirjekavereille kirjoitettu kirje. Anteeksi, en ole kirjoittanut pitkään aikaa, mutta yritä jatkossa parantaa tapani.

Terveisiä Kätevä-messuilta Lahdesta..

Tosiaan tulin Kätevä-messuilta juuri kotiin hivenen hämmentyneenä. Normaalien ostosten lisäksi raahasin mukanani varsin kookasta tilkkutäkkiä... Ostin tosiaan pari arpaa Lahden tilkkukillan tiskiltä ja voitin tilkkutäkin! Täkillä oli tosiaan kokoa. Eli suuri täkki, tehty n. 15 cm ruuduista ja tikattu osittain käsin.. Ja arpa maksoi tosiaan 2 euroa.

Toisella arvalla voitin tälläisen kassin.

Lisäksi ostin tälläistä ontelukudetta. Ihanaa. Ajattelin virkata tästä korin.. tai maton. tai tai.. Lisäksi matkaan tarttui nahkatilkkuja kaksi pussillista. En ole ikinä ommellut mitään nahasta. Katsotaan, kuinka käy.

 Oikein mukava päivä, ensi viikonloppuna onkin sitten messut Helsingin messukeskuksessa :). Ihanaa!

Hirveä ongelma..

Kävin kangaskaupassa (Alestalossa Lahdessa) ostamassa ruskeaa vakosamettia, joka oli tietenkin loppu :(. Samalla mukaan tarttui alennuksessa ollutta brodeerattua vakosamettia, tämä oli kaupassa sammaleen vihreää. Nyt olen täällä kotona pyöritellyt sitä, tarkoitus olisi yhdistää se johonkin ja ommella kassi (vaihteeksi). Täällä kotona se näyttää ihan ruskealta ja siihen sopisi oikein hyvin sellainen persikan värinen kangas... Mutta.... Miten se oli vihreää siellä kaupassa? Nyt on ulkonakin ollut niin hämärää, että en ole nähnyt sitä auringonvalossa. ÄÄK. Olen tässä sakset ojossa.. Hirveä hinku, mutta....

Tässä kuvassakin se näyttää mielestäni ruskealle. Jos yhdistän sen tuohon toiseen kankaaseen... Ei persikka sovi sammaleen vihreään, vai sopiiko?

Lapsen 3-vuotissynttärit

Taas pääsin viikonloppuna leipomaan. Koen tuon leipomisen jotenkin kovin rentouttavaksi. Mietin vain, miksi sitä tulee tehtyä niin harvoin. Satuin kysymään lapselta, minkälaisen kakun hän haluaa.

Ohjeen nappasin kirjasta "lasten omat synttärikakut". Pohjan tosin tein omalla ohjeella. Toinen puoli on suklaata ja toinen vaalea. Kakku oli hyvää, sitä ei jäänyt juuri ollenkaan, vaikka vieraista jäin 4 aikuista ja 2 lasta tulematta. Kaistajaon kanssa oli pieniä ongelmia.

Valitettavasti päivänsankari itse ei saanut syödä tuota kakkua, joten hän sai tälläisen kuivan muffinssin (oli se tuore, kun samana aamuna leivoin). Lapsi luuli, että tuo kermavaahto oli jäätelöä... Voi sitä pettymystä, onneksi auto korvasi menetyksen.

Nyt on lapsella nimi!

No niin. Nuorimmainen on nyt sitten saanut nimen. "Ehkä" poika (siis kuitenkin varmasti poika ;)) oli erittäin kiltisti, katseli kummisetää ja oli hereillä koko toimituksen, muuten onkin sitten nukkunut. Edelliset päivät ovat menneet rattoisasti leipoessa. En tiedä mitä ajattelin, 11 aikuiselle ja 5 lapselle 3 kakkua? Ainakin riitti. Lisäksi oli karjalanpiirakoita (anopin lenkkikaverin leipomia) munavoilla (anopin tekemää) ja pullaa (tämä ihan itse leivottua).

Munaton, vehnätön, gluteeniton ja laktoositon kakku

Aina yhtä haasteellista leipoa kakku ilman munia, jauhojen korvaaminen on helppoa. Keskimmäinen poika siis allerginen kananmunilla ja vehnälle. Sain kestovaippainfosta, kakku-ketjusta reseptin tälläiseen kakkuun:

vajaa 6 dl jauhoja (suklaiseen korvataan n. 0,5 dl kaakaojauheella)
2,5 dl sokeria
4,5 tl leivinjauhoa
(vaniljasokeria tai maun mukaan)
3,5 dl nestettä, esim. 3 dl vettä tai maitoa ja 0,5 dl rypsiöljyä
(Lisäsin vielä leivontasuklaata pieninä palasina)

Kuivat aineet hyvin sekaisin, lisätään neste, sekoitetaan nopeasti, paistetaan uuninpellillä 200 asteessa 20 min. Samalla ohjeella saa oikein hyviä muffinsseja. Päälle laitoin mokkapalojen kuorutuksen eli voita, kahvia ja tomusokeria. Väliin en laittanut mitään, tuo pohja on normaalia tujumpaa, joten välissä oleva kerma korostaa sitä. Tuntuu, että söisi tiiliskiveä kermavaahdolla, vaikka maku on hyvä ;).

Muut kakut leivoin normaalilla sokerikakun ohjeella, tosin jauhoina käytin gluteenitonta jauhoseosta. Tiedän, että osa ihmisistä pitää vaaleasta kakusta ja osa suklaakakusta. Täytteenä pakastemansikoita murskana ja banaania. Päälle raastettua suklaata ja kettukarkkeja (pihlaja), nam. Kerma näissäkin hylaa. Kolmeen kakkuun oli käytettävissä litran verran kermaa, kyllähän sen tietää, että keskenhän se loppuu.. En ole muutenkaan mikään kakun koristelija, onneksi voin väittää saaneeni apua pieniltä käsiltä (tämä jopa osin totta).

vaalea kakku

Suklaakakku

Nämä ovat mukavia kekkereitä, mutta siinä stressatessa pitäisi muistaa keitä on paikalla...

Imetyspaita ja laudeliina

Vähänlaisesti pääsee ompelukoneen ääreen, alan saada vieroitusoireita. Olen sitten valitettavasti tuon käsitöiden puuttumisen korvannut kantoliinojen ostelulla... EI hyvä idea ;) Nyt joka tapauksessa sain aamulla huijattua pojan nukkumaan omaan sänkyyn kokonaiseksi puoleksi tunniksi, tosin heräsi kaksi kertaa siinä välissä. Tuossa puolessa tunnissa sain kuitenkin ommeltua jotain erittäin tarpeellista. Ompsittelin tälläisen imetyspaidan Marimekon trikosta. Kaavan taisin muokata Ottobren peruspaidasta eli ihan kaavaa poikki..

Lisäksi ostin Alespalasta Lahdesta tälläista pellavakangasta. Oli mielestäni kaunista kuin mikä, kaunis kiilto. Siitä tuli saunaan uudet laudeliinat. Ainoa kurja juttu oli, että pesussa tuo kangas kutistui ihan hirveästi ja liina saattaa olla aavistuksen lyhyt noihin meidän lauteisiin. Vaikka yritin ennakoida ja leikkasin pidemmän.

Olen nyt lukenut paljon kantoliinoista ja muistakin ergonomisista kantohärpättimistä. Mielestäni tämä liina muistuttaa kovasti kantoliinaa, nuo kuviot ja vinojoustavuus... Harmi, että leveyttä oli vain 50 cm ;)

Värjäysvimmaa

Ihmeellinen vimma värjätä kaikkea. Värjäsin poikien lakanat "kultakalan oranssiksi" Dylonin väreillä ja Hoppedizin Florense -kantoliinan "tulppaanin punaiseksi".

Lakanat olivat mustavalkoiset Nanson lakanat. Jotenkin tuo valkoinen ei sovi tähän riemunkirjavaan sisustukseen. Lisäksi tuon herra 5 v.:n (ja äitinsä ;)) lempiväri on tällä hetkellä oranssi. En tajunnut ottaa kuvaa noista ennen värjäystä.

Tämä Hoppedizin Florence oli myös väriltään valkoinen, jossa mustia painokuvioita. Ja tälläinen siitä sitten tuli. Tästä liinasta olen suunnitellut wrap conversionia ja loppupätkästä rengasliinaa. Liina on leveydeltään 70 cm ja 470 cm pitkä jos lasketaan vistotukset mukaan.

Minimies kasvaa silmissä, ensimmäisen kahden viikon aikana oli tullut 4 cm lisää pituutta ja painoakin oikein mukavasti. Herralla on siniset silmät ja punaiset hiukset, erikoista, kun perheessä on entuudestaan neljä paria ruskeita silmiä. Lapsi on erittäin tyytyväinen, kunhan on koko aijan sylissä. Ristiäiset lähestyvät hyvää vauhtia, niitä varten pitäisi jossain vaiheessa saada ommeltua vaatteet lapsille ja minulle..

Hän on nyt täällä!

Se piiiitkä odotus on vihdoin ohi!Mini-mies syntyi 20.8. klo 1.39.

Kun aloitin tämän blogin päätin, että en liitä kuvia lapsista, siksi en laita kuvaa. Herra odotti 10 päivää yli lasketun ajan, painoi 3800 g eli kilon enemmän kuin esikoinen ja oli pituudeltaan 51 cm.

Herra alkoi syntymään klo 20.30, tai ainakin ensimmäiset supistukset alkoivat silloin. Lähdimme heti sairaalaan, vaikka on käsketty odottamaan, "kunnes ei voi enää olla kotona" tai supistukset ovat 5 minuutin välein. Klo 21.30 on ensimmäinen merkintä "sairaalan papereissa" ja siirryttiin saliin (ystäväni ilokaasun luo ;)), vaikka kätilö olisi vielä laittanut meidät perhehuoneeseen. Herra syntyi klo 1.39. Kätilö oli loistava. Ainoa ohje, jonka hän antoi oli "älä ponnista niin lujaa" :D... Hyvä, että oli kunnon kartturi, kun kuskin paikalla ei ollut ketään.

Sellaista meille. Suhtaudun nyt käsitöihin ja tähän blogiin, että edetään lapsen tahtisesti.

Sentään jotain iloja ;)

Laitettiin tuohon pihaan viime lauantaina sellainen 3,5 m pata-allas. Siinä onnellisesti sitten lilluin 3 päivää. Oli ihanaa antaa tuon vatsan valua ja viileän veden helliä. Kävin tuossa neuvolassa, niin eikös tuokin ole nyt sitten kiellettyä... En ole pahoinvoinnin takia pystynyt käymään sokerirasitustestissä, joten ainakaan kukaan ei pääse kieltämään tätä...

Nam, mansikat omalta pihalta.

Syntymäpäivät juhlittu..

Esikoinen sattui syntymään tälläisenä päivänä (eilen 23.6.), että koko Suomi juhlii, tietysti saattaa rajoittaa vieraiden lukumäärää. Herra 4v. on nyt herra 5v. Äiti oli käynyt mummin kanssa kummitädin luona ja kummitäti oli lähettänyt tälläisen hienon lautasen, kiitoksia paljon kummitädille. Kummitäti oli tämä aivan itse maalannut, en tuosta posliinimaalauksesta ymmärrä, mutta hurja työ tässä on ollut. Ei olisi voinut kakkulautanen tulla parempaan aikaan. Olen nimittäin käyttänyt kakun alla paistilautasta, koska sen hienompaa lautasta ei tuolta kaapista löytynyt. Tässä kuva, kakku syötiin jo eilen.

Ja NYT hop juhannuksen viettoon!

Torkkupeittoja ja mekaniikkaa...

Lähdettiin poikain kanssa viikonlopuksi mummin luo siis minun äitini :). Ostin pari vuotta sitten uuden saumurin, kun edellinen meni rikki ja vein sen mummille. Lauantaina päätin kaivaa sen esille ja katsoa joskos saisin sen toimimaan. Aloitin kaivamalla esille käyttöohjeet, öljysin, vaihdoin neulat ja langoitin uudelleen. Eikös tuo mokoma tehnyt aivan täydellistä tikkiä! Olin lisäksi koko ajan käyttänyt siinä vääränlaisia neuloja.

Tästä täydellisestä tikistä intoutuneena päätin käydä käsiksi tälläisiin keskeneräisiin pikkuprojekteihin... Tai siis tuo tiikerikangas oli keskeneräinen (lojunut kaapissa pari vuotta ja se iiiiihan sattumalta tuli mukaan ;)), mutta sen toinen puoli oli todella ruma, joten suuntasin kohti Tuusulan Eurokangasta ja ostin 1,1 m oranssia Polarfleeseä. Tuolta Eurokankaasta mukaan tarttui myös tälläistä todella "päheetä" käärmeennahkakangasta (äiti sai tästä väristyksiä), joka sai toiselle puolelleen mustaa Polarfleeseä. Ja sain tehtyä nämä torkkupeitot. Pojat intoutuivat näihin ja meillä sinkoili olohuoneessa yksi oranssi ja yksi vihreä möykky...

Istutuksia ja istutusaltaita.

 Tälläinen amppelitomaatti on jotenkin tosi herkullisen näköinen. Kävin puutarhalta hakemassa kolme amppelitomaatin taimea, jotka sitten istutin tähän vanhaan amppeliin. Itse istuttamalla säästin hurjat 2,40 e ;). Ei pääse tuntipalkoille... Pulmana on, että tuossa etupihalla se saisi reilusti aurinkoa ja tiettyjen hyönteisten huomiota ;), mutta siinä tuulee aina. Toisaalta olisi tuo lasitettu terassi, mutta ei tuo kyllä tee siellä tomaattiakaan, kun ikkunat on niin tiukasti kiinni...

Tuolla aikaisemmin oli kuvia siitä edesmennestä vadelmapenkistä. Jostain sain sellaisen idean, että olisi näppärää jos tuo penkki ei olisi ihan maantasalla. Asiasta pari kertaa mainitsin, niin tuo mies otti ja rakensi tälläisen. Ja vielä ollessani poikien kanssa muualla täytti sen mullalla.

Nyt viimeistään pitäisi keksiä, mitä tähän laittaisi. Ajattelin perunaa, herneitä ja joitain yrttejä. Pulmana on, että nuo pojat eivät ymmärrä, ettei tämä ole hiekkalaatikko... Tuo isompi kävi täällä jo vähän kaivamassa, onneksi en ollut vielä ehtinyt istuttaa mitään.

Viinirypäleitä ja kasvimaan muokkausta.

Kaikkea täytyy kokeilla... Ja yritys on kova... Taito... Vähän niin ja näin... Pitkän aikaa on mieleni tehnyt kokeilla laittaa kasvamaan omalle pihalle viinirypäleitä. Sain jopa miehen yhytettyä kaivinkoneeksi. Tarvis oli kaivaa 0,5 m x 1,5 m kuoppa, jonka syvyys oli 0,5 m. Muuten ihan hyvä, mutta vastaan tuli routaeristys... Kuoppa täytettiin Rodo -mullalla, jota tämän kokoiseen kuoppaan meni 10 säkkiä eli 450 l. Viinirypäleet käytiin aamutuimaan hakemassa Vihertalo Varpulasta Lahdesta. Ostimme kahta erilaista: Jubileinaja Novgoroda ja Zilga. Jos vaikka toinen edes viihtyisi ;) Siitä routaeristeestä huolimatta..

Zilga

Nuo taimet olivat, ömmmm, mielenkiintoisia. Tuossa Novgorodassa taisi olla täsmälleen kaksi silmua, joista tässä alla kuva. Ehkä hyvällä mielikuvituksella. 

Jubileinaja Novgoroda

Tässä kuvaa koko penkistä.Sinne se penkki sulautuu hienosti voikukkien sekaan...

Edellisinä kesinä tässä on ollut vadelmapenkki. Pulma oli, että nuo vadelmat vetivät puoleensä ihan hirveästi ampiaisia. Nuo ampiaiset olivat niin ahkeria, että menivät sinne vadelman sisäänkin... Nuo ampiaiset yhdistettynä kahteen pieneen herkkusuuhun... Tästä samaisesta syystä myös kaksi omenapuuta (ampparit tunkivat myös omenoiden sisään) muuttivat äidin luo.

Edesmennyt vadelmapenkki

Äidin kanssa möyrittiin yksi kukkapenkki ja istutettiin siihen pioneja sekä ruusuja (ko. penkissä törmäsimme, yllätys yllätys, routaeristeeseen). Sitten tuli miehen kanssa puhe, että tälle vadelmapenkille tarvitsisi tehdä jotain... Hän taisi ymmärtää hieman väärin, sillä vastaus tuli "siihenhän on jo istutettu kukkia"... Aivan... Siellä kasvaa valkovuokkoja ;D. Vadelmat on nyt poissa, mitähän tähän laittaisi? Ideoita?

Jostain syystä viime aikoina olen saanut hurjan paljon "hyviä" ideoita, joita lähden suinpäin toteuttamaan ja kaikki menee pieleen... Mitähän sitä seuraavaksi keksisi?